① Tietyn prosessin jälkeen lämpötila muuttuu delta t:ksi, se imee (tai vapauttaa) lämpöä. Q edustaa lämpöä (J)
Q = c · m · Delta t.
Q imeminen = c · m · (t-t0)
Q asettaminen = c · m · (t0-t)
(T0 on alkulämpötila; t on lopullinen lämpötila)
Missä C on prosessiin liittyvä erityislämpötila.
Lämpöyksikön yksikkö on sama kuin työ- ja energian yksikkö. Kansainvälisessä yksikköjärjestelmässä lämpöyksikkö on joule (lyhennettynä joule, lyhennettynä J) (kunnioittaen tiedemiehiä joulea). Historiallisesti lämpöyksikkö määriteltiin kaloriksi (lyhennettynä card, lyhennettynä cal), vain energian apuyksikkönä, 1 kaloria = 4.184 jouleja.
Huomioitavaa: 1 kcal = 1000 kaloria = 4184 jouleja = 4.184 kJ
Tietyn alueen lämpöänteen ja tietyn ajanjakson aikana vapautetun ja tallennetun lämpöenergian välinen tasapainosuhde.
Delta T = (t1-t0)
② Kiinteän polttoaineen täydellisen palamisen aikana vapautuvan lämpöenergian laskentamuoto: Q = mq Kaasupolttoaineen täydellisen palamisen aikana vapautuvan lämpöenergian laskentamuoto: Q = Vq Q edustaa lämpöä (J), q edustaa lämpöarvoa (J/kg), m edustaa kiinteän polttoaineen massaa (kg), V edustaa kaasupolttoaineen tilavuutta (m ^) 3).
Q = Q purkautuminen/m (kiinteä); q = Q purkautuminen/v (kaasu)
W = Q purkautuminen = qm = Q purkautuminen/m W = Q purkautuminen = qV = Q purkautuminen/v (W: kokonais työ)
(Kaloriarvo liittyy paineeseen)
SI-järjestelmän kansainväliset yksiköt:
Q -- polttoaineen täydellisen palamisen aikana vapautuvan lämpöenergian määrä -- Joule J.
M - indikaattori tietyn polttoaineen massasta - kilogrammat kg
Q - indikaattori polttoaineen kaloriarvosta jouleina, J/kg.
Lämpöenergian laskentamuoto
Q = Delta t * m * C
(Erityislämpötila on C, massa on m ja delta t on lämpötilaero)
